Säännöt

Säännöt

                       

1 § Nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Jokilaaksojen Insinöörit ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Ylivieskan kaupunki ja toiminta-alue on Oulun läänin eteläosassa Kala- ja Pyhäjokilaakson, sekä lähikuntien alueella.

 

2 § Tarkoitus

 

Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n, näissä säännöissä keskusliitto, varsinainen jäsen.

Yhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueellaan:

  • tarjota insinööritutkinnon suorittaneille tai vastuullisissa teknisissä tehtävissä toimiville henkilöille mahdollisuuden kuulua Insinööriliitto-yhteisöön

  • toimia Insinööriliiton päätösten ja sääntöjen mukaisesti sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan edistämään insinööriyhteisön tavoitteiden toteutumista

  • toimia yhdyselimenä jäsentensä ja keskusliiton välillä

  • edistää ja tukea jäsentensä ja tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden etuja ja koulutuksellisia tavoitteita

  • vaikuttaa toiminta-alueella yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti

  • edistää jäsentensä yhteenkuuluvuutta ja työllistymismahdollisuuksia

  • työskennellä Suomen teknillisen kehityksen puolesta.

 

3 § Toimintamuodot

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toiminta-alueellaan:

  • valvoo jäsentensä etuja ja vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin

  • vastaa jäsenhankinnasta

  • järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia, opintomatkoja sekä yritysvierailuja

  • välittää jäsenilleen jäsenetuja ja -palveluja, joko keskusliiton tai itse tuottamiaan

  • toteuttaa keskusliiton päättämät työtaistelu- ja muut toimenpiteet

  • voi julkaista järjestölehteä, tuottaa muita julkaisuja sekä sähköistä informaatiota

  • ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi.
     

4 § Varainhankinta

 

Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys perii jäseniltään jäsenmaksuja. Yhdistys voi myös antaa jäsenmaksujen perinnän keskusliiton tehtäväksi.

Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia, ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, harjoittamaan kustannus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa, yhdistyksen toimintaa tukevien tuotteiden myyntiä, majoitus- ja ravintolatoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita.

Yhdistys voi tarvittaessa perustaa säätiöitä tai samansuuntaista toimintaa harjoittavia yhtiöitä.

Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

 

5 § Jäsenet

 

Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä.

Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilöitä (henkilöjäsen) tai rekisteröityjä yhdistyksiä (yhdistysjäsen).

Yhdistysjäsen voi koostua henkilöjäsenistä tai rekisteröidyistä yhdistyksistä tai olla insinööri- tai tekniikan erikoisalan opiskelijoiden paikallinen yhdistys, joihin kuuluvat henkilöjäsenet täyttävät yhdistyksen henkilöjäsenelle asetetut vaatimukset tai ovat korkeakoulussa insinööritutkintoa tai muuta tekniikan alan tutkintoa opiskelevia.

 

Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä: 

  • korkeakoulussa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita

  • Suomessa asuva henkilö, jolla on vastaava koulutus

  • koulutusehtoa täyttämätön teknisissä tehtävissä toimiva ylempi toimihenkilö tai asiantuntija.

 

Henkilöjäsenen tulee kuulua keskusliittoon jonkin keskusliiton jäsenjärjestön kautta.

Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä hakemuksen perusteella.

 

Kannattajajäsenet

Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön. Kannattajajäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa ääni- eikä puheoikeutta.

 

Kunniajäsenet 

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi ansiokkaalla tavalla yhdistyksen hyväksi toimineen ja keskusliiton tarkoitusperiä edistäneen tai teknillisellä alalla tai muuten ansioituneen henkilön.

Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta mutta heillä on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

 

6 § Jäsenmaksut

 

Varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten vuotuinen jäsenmaksu määrätään kalenterivuosittain sääntömääräisessä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistysjäsenten jäsenmaksu määräytyy sen henkilöjäsenten lukumäärän mukaan.

Keskusliiton päättämän liittomaksun kokonaismäärä määräytyy yhdistyksen kautta keskusliittoon järjestäytyneiden henkilöjäsenten lukumäärän mukaan.

Yhdistyksen jäsenmaksu ja yhdistyksen kautta keskusliittoon järjestäytyneiden henkilöjäsenten liittomaksu peritään yhdistyksen päättämällä tavalla.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajilta ja -jäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Yhdistyksen hallitus voi sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan sosiaalisen syyn vuoksi anomuksesta vapauttaa henkilöjäsenensä osittain tai kokonaan yhdistyksen jäsenmaksun suorittamisesta.

Yhdistys ei peri opiskelijayhdistysjäseniltä eikä niiden henkilöjäseniltä jäsenmaksua.

 

7 § Yhdistyksen velvollisuudet keskusliitolle

 

Yhdistyksen tulee toimia keskusliiton sääntöjen ja päätösten mukaisesti sekä pyrittävä kaikessa toiminnassaan edistämään keskusliiton tarkoituksen toteutumista.

 

Yhdistyksen velvollisuus on lisäksi:

  • maksaa liittomaksut keskusliitolle sen edustajakokouksen määräämällä tavalla

  • lähettää keskusliitolle toimintasuunnitelmansa, -kertomuksensa, tilinpäätös, tase ja muut ajankohtaiset tiedot

  • ilmoittaa tiedot puheenjohtajasta, sihteeristä ja muista hallituksen jäsenistä

  • antaa sääntöjensä muutokset ennen niiden rekisteröimistä keskusliiton hallitukselle tiedoksi

  • tarkistaa henkilöjäsenmääränsä keskusliiton kalenterivuoden alussa antaman ilmoituksen perusteella.

 

8 § Yhdistyksen hallinto

 

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus.

 

9 § Yhdistyksen kokouksen osanottajat

 

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla henkilöjäsenellä yksi (1) ääni.

Henkilöjäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksua kaksi kuukautta sen erääntymisen jälkeen, ei ole äänioikeutta.

Yhdistysjäsenellä on ääniä yhtä monta kuin sillä on kokousvuoden alussa ollut henkilöjäseniä, ei kuitenkaan enempää kuin yksi viidesosa (1/5) kaikista kokouksessa läsnä olevista äänistä.

Yhdistyksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille sitä pyytäville henkilöille.

 

10 § Yhdistyksen kokouksen ajat ja koollekutsuminen

 

Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään loka-marraskuussa.

Ylimääräinen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytävät. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallitukselta pyydetty.

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen on julkaistava yhdistyksen kotisivuilla sekä lähetettävä sähköpostina tai julkaistava yhdistyksen lehdessä tai yhdistyksen toimialueella ilmestyvässä lehdessä tai jäsenkirjeenä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

 

11 § Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksiin

 

Yhdistyksen henkilöjäsenillä sekä yhdistysjäsenillä on oikeus tehdä aloite tietyn asian käsittelemiseksi yhdistyksen kokouksessa. Aloite on tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.

 

 12 § Yhdistyksen kokouksen tehtävät

 

Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimielimet yhdistyksen kokouksen avuksi

  • käsitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto

  • vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

  • hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten

  • päätetään jäsenmaksusta sekä kannattajajäsenmaksusta

  • valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet yhdistyksen varsinaisista henkilöjäsenistä

  • valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa

  • päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista

  • valitaan tarvittaessa edustajat ja varaedustajat keskusliiton edustajakokoukseen

  • päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.
     

Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen kokous voi ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos asian käsittelyä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä eikä yhdistyslain 24 § aseta estettä asian käsittelylle.

 

13 § Päätöksentekojärjestys kokouksissa

 

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty:

  • se mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä

  • asiakysymyksissä äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa

  • vaalissa äänten mennessä tasan arvalla ratkaistava tulos.

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

 

14 § Hallitus

 

Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä sekä enintään neljä (4) varajäsentä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä on erovuorossa parillisina vuosina ja varapuheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä parittomina vuosina.

 

15 § Hallituksen tehtävät

 

Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on:

  • edustaa yhdistystä

  • kutsua koolle yhdistyksen kokous sekä valmistella sille esitettävät asiat

  • panna toimeen yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset

  • vastata yhdistyksen taloudenhoidosta

  • hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet

  • pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista

  • ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista

  • asettaa avukseen tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat

  • päättää yhdistyksen jäsenyyksistä ja yhteistyösopimuksista

  • huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta

  • toteuttaa muut yhdistyksen toiminnan edellyttämät tehtävät.
     

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

 

16 § Hallituksen kokoukset

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous kutsutaan koolle kirjallisesti tai sähköisesti vähintään viikkoa ennen hallituksen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon. 

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

 

17 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

 

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa, kaksi aina yhdessä.

 

18 § Toiminta- ja tilivuosi

 

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Hallituksen on toimitettava toiminnan/tilintarkastajille tilinpäätösaineisto kuukautta ennen yhdistyksen sääntömääräistä kokousta.  Toiminnan/tilintarkastajien on annettava oma lausuntonsa kahta (2) viikkoa ennen sääntömääräistä yhdistyksen kokousta.

 

19 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

 

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksellä on oikeus vaatia eroavalta jäseneltä jäsenmaksut sen vuoden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:

  • on huomautuksista huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta

  • on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai keskusliittoa

  • kieltäytyy osallistumasta keskusliiton tai yhdistyksen päättämään lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen

  • ei noudata yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä

  • huomautuksista huolimatta toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiä

  • ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja.

 

Lisäksi hallitus voi erottaa henkilöjäsenen keskusliiton hallituksen esityksestä, kun keskusliiton tietoon on tullut, että jäsenjärjestön jäsen on tahallaan rikkonut keskusliiton sääntöjä tai kieltäytynyt noudattamasta edustajakokouksen tai keskusliiton hallituksen päätöksiä tai nostanut petollisella tavalla avustusta, kavaltanut yhdistyksen tai keskusliiton hänen hoitoonsa uskomia varoja.

Henkilöjäsenen katsotaan eronneen yhdistyksestä, jos hän on laiminlyönyt jäsenmaksunsa yhden (1) vuoden ajan eräpäivästä. Hallitus toteaa laiminlyönnin ja eroamisen tapahtuneeksi.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä varataan asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi, jos erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

 

20 § Vaalikelpoisuuden rajoitukset

 

Yhdistyksen luottamustehtävään voidaan valita henkilöjäsen, joka on hoitanut kaikki jäsenmaksuvelvoitteensa.

Jos yhdistyksen hallituksen jäsen valitaan keskusliiton työntekijäksi, hän on estynyt toimimasta yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

Yhdistykseen työsuhteessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen yhdistyksen tai Insinööriliiton hallituksen jäseneksi eikä Insinööriliiton edustajakokouksen edustajaksi tai varaedustajaksi.

 

21 § Sääntöjen muuttaminen

 

Yhdistyksen kokous voi muuttaa näitä sääntöjä, jos sääntöjen muuttamista kannattavan mielipiteen puolesta annetaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänistä. Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista ainakin toinen on varsinainen kokous. Kokouksien välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.

Päätökseen sääntöjen muuttamisesta vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

 

22 § Yhdistyksen purkaminen

 

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen yhdistyksen kokous. Purkamispäätös on kummassakin kokouksessa tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkauduttua sen varat luovutetaan keskusliitolle tai muulle yhdistyksen tarkoitusperiä vastaavalle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka on käytettävä varat yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti. 

 

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 10.11.2018 sekä ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa 16.3.2019.